Kuullessani Ammasta olin aluksi skeptinen. Tavatessani hänet kuitenkin huomasin paitsi erehtyneeni – niin suorastaan rakastuneeni. Amman käytännönläheinen ja mittava hyväntekeväisyystyö, joka jatkuu ympäri vuorokauden vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, köyhien ja sairaiden hyväksi antaa toivoa paremmasta maailmasta. Amma pyrkii tekemään jokaisesta paikasta jossa vierailee hieman paremman, ja siihen että jokainen hänet tavannut ihminen saisi lohtua, myötätuntoa ja uutta toivoa.
Ammalla on poikkeuksellinen tietoisuus, ja hänen toimissaan on merkityksellisyyttä ja kauneutta. Amma kohtaa ihmiset hyvin henkilökohtaisella tasolla, vaikka hänellä onkin miljoonia seuraajia. Hänen lähellään on yhtä aikaa sekä rauhallista että valtavan energistä. Amman olemassaolo herättää minussa suunnatonta iloa ja optimismia. Amma on myös liikuttavan vaatimaton. Hän saattaa vaikka öiseen aikaan alkaa kerätä nauloja maasta, ettei kukaan satuttaisi jalkojaan niihin. Valtavasta työmäärästään huolimatta Amma näyttää koko ajan siltä kuin meneillään olisi juhlat. Se että näin merkittävä henkinen johtohahmo on ihonväriltään tumma, kouluttamaton ja sukupuoleltaan nainen, muistuttaa maailmaa siitä, että suuruus ja inhimillisyys asustavat ihmisen sielussa, eivätkä ulkoisissa tekijöissä. Amma elää niin kuin opettaa.
Kuva: Jonne Renvall